Päivän sana: biodiversiteetti
Biotekniikan teemaviikolla Luovassa syvennytään alan käsitteisiin. Tänään pohditaan biodiversiteettiä.
Peltomaisemaa Belgiasta. Kuva: Luc Viatour / www.Lucnix.be via wikimedia commons / CC BY-SA 3.0
Biodiversiteetillä tarkoitetaan elollisen luonnon monimuotoisuutta, jota voidaan tarkastella kolmella eri tasolla:
- lajien sisäinen (geneettinen) monimuotoisuus
- lajien välinen (niin kasvien, eläinten kuin mikro-organismien) monimuotoisuus
- ekosysteemien monimuotoisuus
YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus hyväksyttiin Rio de Janeirossa vuonna 1992. Tällä hetkellä noin 190 maata, mukaanlukien kaikki Pohjoismaat, ovat sopimuksen osapuolia. Sopimuksen mukaan biodiversiteetti tarkoittaa
“kaikkiin, kuten manner-, meri- tai muuhun vesiperäiseen ekosysteemiin tai ekologiseen kokonaisuuteen kuuluvien elävien eliöiden vaihtelevuutta; tähän lasketaan myös lajin sisäinen ja lajien välinen sekä ekosysteemien monimuotoisuus”.
Esimerkiksi suurilla viljapelloilla biodiversiteetti on hyvin pientä. Pelto muodostaa vain yhden ekosysteemin, jossa kasvaa pääosin vain yksi laji. Nykyisin monien viljelykasvien kohdalla myös geneettinen monimuotoisuus on vähäistä.
Vastaavasti taas luonnonmukaisen laajan metsäalueen biodiversiteetti on todennäköisesti hyvin rikas kaikilla kolmella biodiversiteetin tasolla.
Monimuotoisuus on elämän edellytys. Ekosysteemien häviäminen johtaa lajien häviämiseen ja lajiston köyhtyminen vaikeuttaa muiden lajien selviytymistä. Lajin sisäinen geneettinen diversiteetti on edellytys ympäristöön sopeutumiselle ja lajin säilymiselle.
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) on nostanut esiin huolen maailmanlaajuisesta biodiversiteetin heikentymisestä. Sen arvioiden mukaan viljelyskasvien geneettinen monimuotoisuus on vähentynyt 75 prosentilla viimeisen vuosisadan aikana, ja satoja FAO:n tietokantoihin rekisteröidyistä 7000 eläinlajista uhkaa sukupuutto.
Monimuotoisuuden puute on FAO:n mukaan lisännyt ruokatuotannon haavoittuvaisuutta ja kestämättömyyttä. Järjestön mukaan suurin osa maailman ruokavarannosta tuotetaan vain 12 viljelyskasvilla ja 14 eläinlajilla.
YK:n ekosysteemiarvio vuodelta 2005 osoittaa ihmisten aiheuttaneen viimeisten 50 vuoden aikana suurempia ekosysteemien muutoksia kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Esimerkiksi lajien sukupuuton arvioidaan kiihtyneen noin 50 – 100 -kertaiseksi luonnolliseen verrattuna.
Lähteet:
- Biotekniikan neuvottelukunnan biosanasto
- Suomen ympäristökeskus SYKE, Pohjoismainen luonto – kohti vuotta 2010
- Suomen YK-liitto, FAO: biodiversiteetti on avain globaalin ruokakriisin ratkaisemiseen
- YK: 2010-2020 Decade of Biodiversity
Tällä viikolla 12.-18.10. vietetään Euroopan biotekniikan teemaviikkoa. Suomessa Biotekniikan teemaviikkoa koordinoi Suomen Bioteollisuus ry (FIB). Ensimmäisen kerran teemaviikko järjestettiin vuonna 2013. Viikon tavoitteena on käydä keskustelua biotekniikasta ja tuoda esille sen mahdollisuuksia niin Euroopassa kuin Suomessakin. Luovassa syvennytään teemaan selittämällä päivittäin jokin alan käsite tai termi.