Arkistoitu

Atomiteorian tarina osa 2. Empiiristen luonnontieteiden nousu


Juttusarjamme toisessa osassa pääsemme todistamaan unohdetun atomiteorian uudelleen tuloa empiiristen luonnontieteiden kehityksen seurauksena.

Kuva: “Varhainen luonnontieteilijä.” Tehnyt Pekka Isometsä

Aristoteleen ajoista aina 1600-luvun puoleen väliin asti valtaosa Euroopan sivistyneistöstä katsoi aineen koostuvan neljästä alkuaineesta: tulesta, vedestä, ilmasta ja maasta. Tähän käsitykseen oli kuitenkin tulossa muutos, jonka perustan voidaan sanoa lähteneen alkemisteilta.

Yrittäessään valmistaa metalleja kullaksi muuttavaa viisastenkiveä ja ikuisen elämän antavaa elämän eliksiiriä, tulivat alkemistit samalla keksineeksi kokeellisen kemian.

Tuolloin kehiteltiin useiden modernissa kemiassa edelleen käytettävien punnitus- ja erotusmenetelmien esiasteet. Näillä menetelmillä tultaisiin myöhemmin tekemään uraanuurtavia löytyjä kemian alalla.

Ensimmäiset luonnontieteilijät saapuvat

Puitteet modernille kemialle ja sitä kautta atomiteorian uudelleen tulemiselle olivat siis valmiit. Tarvittiin vain oikea mies aloittamaan vallankumous. Tämä mies oli irlantilainen Robert Boyle.

Tutkiessaan luontoa Boyle noudatti tiiviisti periaatetta, jonka Francis Bacon oli tehnyt tunnetuksi kirjassaan Novum Organum: kaikki luonnosta esitetyt väitteet tulisi voida osoittaa todeksi kokeellisesti.

Kemiaan ja fysiikkaan liittyvien empiiristen tutkimustensa perusteella Boyle päätyi neljän elementin sijaan teoriaan, jossa aine koostui samanlaisista, jakamattomista perushiukkasista, korpuskeleista. Tämä oli käytännössä Demokritoksen unohdettu atomiteoria.

Tarkat kemialliset mittaukset tukevat atomiteoriaa

Lisää kokeellisella tutkimuksella tuotettua lihaa atomiteorian luiden ympärille toi 1700-luvun lopulla ranskalainen kemisti Antoine Lavoisier. Tarkkojen mittausten avulla hän kykeni havaitsemaan, että kaikissa kemiallisissa reaktioissa reagoivien aineiden yhteismassa pysyi samana. Toisin sanoen ainetta ei koskaan synny tai häviä. Se vain järjestäytyy uudelleen kemiallisissa reaktioissa.

Lopullisesti atomi- ja alkuainekäsitteet sitoi yhteen muuan John Dalton 1800-luvulla, mistä kuulemme enemmän juttusarjan seuraavassa osassa.

Atomiteoria -sarjan osat julkaistaan Luovassa joka kuun 2. tiistai aina kesään asti.

Sarjan idea sekä teksti pohjautuu Iivari Ylisen atomiteoriaa käsittelevään tekstiin, joka kirjoitettiin osana Helsingin yliopiston Kemian opettajankoulutusyksikön järjestämää Media ja monilukutaito tiede- ja teknologiakasvatuksessa -kurssia keväällä 2015

Artikkelin kirjoittaja Pekka Isometsä opiskelee kemian aineenopettajaksi kemian opettajankoulutusyksikössä Helsingin yliopistolla. Vapaa-aikaansa hän viettää amatööritaiteilijana ja kulttuurisnobina.

Kommentoi

Textile ohje