Vieraslajit -uhka vai ei
Kiihtyvän globalisaation seurauksena yhä usemmat kasvi- ja eläinlajit siirtyvät joko vahingossa tai tarkoituksella maasta tai maanosasta toiseen. Toisinaan nämä vieraslajit voivat olla hyvinkin haitallisia.
Kuva: Tekijä Pekka Isometsä
Vieraslajilla tarkoitetaan maahan muualta tullutta, maan alkuperäiseen ekosysteemiin vierasta eliötä. Uuteen kotimaahansa vieraslajit voivat siirtyä esimerkiksi laivaliikenteen seurauksena, kuten Itämereen levinnyt merirokko, tai levitä maareittejä pitkin maiden rajojen yli Venäjältä peräisin olevan haitallisen jättiputken lailla.
Osa vieraslajeista on myös alkuperältään ihmisten luontoon vapauttamia lemmikkejä, kuten Tyyneltä mereltä Atlantille levinnyt siipisimppu ja Helsingin lukuisat citykanit.
Kuva: Helsinkiläinen citykani via Wikipedia.
Yleensä uuteen maahan tullut vieraslaji ei kykene sopeutumaan maan olosuhteisiin ja kuolee pois. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu. Kutsumaton vieras voi, esimerkiksi lajille luonnollisten vihollisten puuttumisen johdosta, levitä räjähdysmäisesti uudelle alueelleen syrjäyttäen samalla sen alkuperäiset asukkaat. Tämä johtaa monenlaisiin ongelmiin.
Haitallisista vieraslajeista on useita eri esimerkkejä eripuolilta maailmaa. Tällainen on muun muassa edellä mainittu siipisimppu, joka suuren ruokahalunsa seurauksena on tyhjentänyt lukuisia Länsi-Atlantin koralliriuttoja alkuperäisistä kalalajeistaan.
Suomalaisena esimerkkinä haitallisesta vieraslajista käy espanjansiruetana, jonka haittavaikutukset ilmenevät sen puutarhoissa ja viljelmillä aiheuttamissa tuhoissa.
Kuva: Siipisimppu via Wikipedia Commons.
Haitalliset vieraslajit voivat olla tuhoisia luonnon monimuotoisuuden lisäksi myös taloudelle. Erittäin haitalliseksi vieraslajiksi osoittautui esimerkiksi Mustallemerelle 1980-luvulla joutunut amerikankampamaneetti, joka onnistui paikalliset sardellikannat romahduttamalla käytännössä tuhoamaan sikäläisen kalastuselinkeinon.
Kuva: Amerikankampamaneetti Bostonin Akvaariossa by Steven G. Johnson – Oma teos. Licensed under CC BY-SA 3.0 via Wikimedia Commons
Kaikki vieraslajit eivät kuitenkaan ole pahasta. Monet elintarviteollisuuden tuotteet, kuten peruna ja kirjolohi, eivät ole kotoperäisiä lajeja vaan ne on tuotu aikoinaan vieraslajeina Suomeen.
Lisäksi on eräitä vedenjakalajeja, kuten täplärapu. Toisaalta rapu on haitallinen kaventaessaan kotimaisen jokiravun elinaluetta ja levittäessään rapuruttoa, mutta rutolle itse immuuni täplärapu on myös onnistunut elvyttämään ravustusta siellä, missä jokirapukanta on rapuruton takia hiipunut.
Vieraslajit eivät näin ollen ole pelkkiä uhkia, vaan yhtälailla ne voivat olla myös rikkaus.
Kommentoi
your_ip_is_blacklisted_by sbl.spamhaus.org