Arkistoitu

Miten käy Itämeremme?


Ilmasto muuttuu ja se muutos vaikuttaa myös Itämereemme. Merenpinnan korkeus ja veden suolapitoisuus, rehevöityminen ja hapettomuus liittyvät kaikki osaltaan muutoksiin ilmastossa ja lämpötilan nousuun.

Kuva: Darren Webb / Flickr.com (Creative Commons).

Viikko sitten joukko Itämeren ja ilmastonmuutoksen asiantuntijoita kokoontui Ilmatieteen laitokselle kertomaan, miten ilmastonmuutos saattaa vaikuttaa Itämeremme tulevaisuuteen.

Siihen millaiseksi tulevaisuus todellisuudessa muodostuu vaikuttaa toki monta muuttujaa, sillä ilmastonmuutosta on hankalampaa ennustaa paikallisella kuin globaalilla tasolla. “Muutosta on vaikea erottaa taustakohinasta”, sanoi Ilmatieteen laitoksen johtaja Mikko Alestalo. Itämeren kohdalla tätä taustakohinaa on muun muassa Pohjois-Atlantin värähtely, joka tuo ajoittain Suomeen merellisen kostean ja lämpimän ilmaston

Esimerkiksi viimeisen kuuden vuoden aikana Suomessa on koettu sekä leutoja että ankaria talvia. Kuitenkin pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna ankarat jäätalvet on harvinaistuneet Itämerellä. Lisäksi satelliittitietojen perusteella Itämeren pohjoiset alueet ovat lämmenneet eteläisiä nopeammin.

Jääolosuhteiden muutos on yksi ilmastonmuutoksen vaikutus. Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskuksesta kertoi, että merijää itsessäänkin on ekosysteemi, joka kärsii lämpenemisestä. Jään suolakanavissa asuu planktoneita ja leviä, lisäksi Itämeren hyljelajit synnyttävät jäälle ja niiden kuutit asuvat jääluolissa.

Myös globaalisti tarkasteltuna ilmasto lämpenee pohjoisessa etelää nopeammin. Haapala totesi, että Grönlannin jäätikön sulaminen ei kuitenkaan vaikuta Itämereen, vaan painovoiman muutoksen takia vaikutus näkyy Tyynellämerellä, kun taas Antarktiksen sulaminen näkyisi meillä.

Merenpinnan nousuun vaikuttaa paikallisesti myös maankohoaminen – Suomessa maa kohoaa, jolloin Itämeren pinnannousu on vähäisempää kuin esimerkiksi Tanskassa, missä maanpinta vajoaa.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös Itämeren suolapitoisuuteen lisääntyneen sadannan kautta, jolloin makean murtoveden kalat yleistyvät ja merilajit kuten turska vähenevät. On myös mahdollista, että vesien lämpeneminen tuo meidänkin vesistöihimme vieraslajeja, mutta arvioita tulevaisuuden kalasaaliista on mahdotonta antaa, sanoi Lauri Urho Riista- ja kalataloudentutkimuslaitokselta.

Lisääntynyt sadanta lisää myös ravinteiden huuhtoutumista mereen, mikä lisää meren rehevöitymistä. Maatalouden fosforivähennykset eivät vielä näy Itämeren ravinnekuormituksessa, sillä pellot sitovat fosforin itseensä tietyn aikaa, sanoi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Rehevöityminen vaikuttaa Itämeren happitilanteeseen. Lämpimissä vesissä on enemmän leviä, jotka kuollessaan vajoavat pohjaan ja hajotessaan kuluttavat happea. Pohjanlahdella Itämeren pohjasedimenttejä tutkitaan parhaillaan, jotta voidaan selvittää millaisia muutoksia meren lämpötilassa on ollut vuosituhansien saatossa.

Itämeriportaali osoitteessa: www.itameriportaali.fi tarjoaa lisätietoa Itämerestä ja sen suojelusta.

Elisa Lautala pitää vesijuoksusta, kaikenlaisista kulttuuririennoista ja sunnuntaipäivistä.