Arkistoitu

Hyvinvointia ja terveyttä viheralueilta


Tiiviin rakentamisen myötä kaupungit voivat tuntua toisinaan liiankin vilkkailta. Jo pieni luonnossa tai viheralueilla vietetty hetki voi virkistää ja parantaa elämänlaatua merkittävästi.

Vihreyttä Helsingin keskustassa. Kuva: Marc Paulus / Flickr.com (Creative Commons).

Viheralueilla on lukuisia myönteisiä vaikutuksia ja kaikille avoimet viheralueet ovat toimiva keino yhteisöllisen ja yksilöllisen hyvinvoinnin parantamiseen.

Luonnossa vietetty aika kohentaa terveyttä ja mielialaa välittömästi, ja myönteiset vaikutukset ovat nopeavaikutteisuutensa lisäksi pitkäkestoisia. Se on erityisen mielekästä ja palkitsevaa siksi, että luonnolla on samaan aikaan sekä virkistävä että rauhoittava vaikutus.

Viheralueilla ulkoilun terveysvaikutuksia ovat mm. painonhallinta, verenpaineen madaltuminen, hyvät kolesterolitasot, kohentunut yleinen terveydentila, vähäisempi stressi ja parempi unen laatu.

Luonto elvyttää

Luonnossa rentoutumista ja virkistäytymistä kutsutaan elpymiseksi. Elpyminen auttaa palautumaan arjen haasteista sekä fyysisesti että piristämällä mielialaa ja rentouttamalla.

Vaikutukset ovat fysiologisia, emotionaalisia, toiminnallisia ja kognitiivisia. Lyhyetkin ajanjaksot luonnossa kohentavat terveyttä merkittävästi enemmän verrattuna kaupungissa vietettyyn virikkeiden täyttämään aikaan. Mitä useammin aikaa viheralueilla vietetään, sitä vähemmän asukkaat tuntevat väsymystä.

Viheralueet kannustavat myös yhteisöllisyyteen ja parantavat sosiaalisia taitoja. Ne tekevät kaupunkilaiset onnellisemmiksi ja esimerkiksi kaupunkipuutarhat auttavat onnen tavoittelussa.

Toisaalta kaupunkia, joka olisi mahdollisimman viihtyisä kaikille tasapuolisesti, on vaikeaa rakentaa, sillä paikan kokeminen on niin yksilöllistä. Joitakin yleisiä linjauksia on kuitenkin mahdollista tehdä: usein kaunis ympäristö sisältää pyöreitä, järjestelmällisiä ja jäsentyneitä linjoja, siistejä ja hoidettuja viheralueita, monipuolisen vivahteikasta lajistoa, luonnonääniä, monipuolista kasvillisuutta, veden läheisyyttä, alkuperäistä luonnontilaisuutta ja jossain määrin uuden ympäristön ja uutuudenviehätyksen tuntua.

Rauhoittavaa äänimaailmaa ja silmäniloa

Siihen, miten ympäristö koetaan vaikuttavat monet eri ympäristöolosuhteet, kuten sää, vuodenaika ja kellonaika. Myös elämänhistoriat, arkirutiinit, jonkinlainen tuttuuden tunne uudessa paikassa ja sosiaalinen yhteisö vaikuttavat kokemukseen.

Luonnon äänistä esimerkiksi lintujen laulu tai veden solina koetaan erityisen rentouttaviksi. Muita viehättäviä äänimaisemia ovat esimerkiksi puiden kahina tuulessa ja sateen ropina. Kaupunkiin rakennettavat viheralueet toimivat toisinaan myös melusaastetta lievittävänä tekijänä.

Viheralueiden, puutarhojen ja luonnonkukkien estetiikka ilahduttaa monia. Jo pieni luonnonelementti kaupunkikuvassa voi piristää päivää ja virkistää mieltä. Luonnonelementit kaupungissa voivat jäädä mieleen miltei arjen runollisina kohtaamisina ja myönteisinä ajatuksina, joista saa iloa ja inspiraatiota pitkäksi aikaa.

Lähteet:
Salonen Kirsi. 2005. Mieli ja maisemat – eko- ja ympäristöpsykologian näkökulma. Edita.
Salonen Kirsi. 2010. Mielen luonto – eko- ja ympäristöpsykologian näkökulma. Green Spot.

Essi Ahopelto on ympäristöbiologian opiskelija Helsingin yliopistosta. Hänen kiinnostuksenkohteisiinsa kuuluvat erityisesti kaupunkitutkimus sekä ympäristön vaikutus onnellisuuteen ja hyvinvointiin.