Arkistoitu

Kiinnostaako kemia?


Kemia tarjoaa monia opiskelumahdollisuuksia niin yliopistossa kuin ammattikorkeakoulussakin. Pääaine- ja erikoistumisvalinnoilla voi suunnata opintonsa juuri itseään kiinnostavimpiin kemian osa-alueisiin.

Kuva: Veikko Somerpuro.

Kemiaa yliopistossa

Yliopisto-opinnoissa kemian eri aloille voi suuntautua pääainevalintojen tai erikoistumislinjojen kautta, jotka määrittelevät tulevaisuuden työuran suunnan.

Yliopistoissa kemian opiskelu on ammattikorkeakouluopintoja teoreettisempaa. Pääaine ja erikoistumisvaihtoehdot sekä valintakäytännöt vaihtelevat yliopistoittain, joten kannattaa vertailla eri yliopistojen tarjontaa.

Kemia ja kemian opettaja

Kemian yliopisto-opintoihin vaaditaan kemian lukion oppimäärää vastaavat tiedot, joiden hallinta pitää osoittaa joko pääsykokeessa tai erinomaisella ainereaalin arvosanalla. Lisäksi aineenopettajaopintoihin hakeville on soveltuvuushaastattelu.

Kemian opinnoissa voi erikoistua moniin kemian osa-alueisiin, joita ovat analyyttinen, fysikaalinen, orgaaninen ja epäorgaaninen kemia sekä polymeeri-, lääkeaine-, ympäristö- ja radiokemia. Yleensä erikoistuminen tapahtuu opintojen maisterivaiheessa.

Kemistit työskentelevät valmistuttuaan useimmiten alan tutkimus- ja kehitysprojekteissa korkeakouluissa, teollisuudessa ja tutkimuskeskuksissa. Kemian opettajat sijoittuvat peruskouluihin ja toisella asteelle aineenopettajiksi.

Muita kemiaan liittyviä pääainevaihtoehtoja yliopistossa:

Biokemia

Tutkimuskohteita nukleiinihapot, proteiinit ja solujen kalvorakenteet. Tietoja sovelletaan esimerkiksi lääketeollisuudessa.

Biotekniikka

Opiskellaan elävien solujen, solun osien, biokemiallisten menetelmien ja molekyylibiologian uusimpien menetelmien sovelluksia, joita hyödyntävät mm. lääke- ja elintarviketeollisuus.

Elintarviketeknologia

Opinnoissa keskitytään valmistusprosesseihin, pakkausmateriaaleihin ja säilyvyyteen sekä laadun tarkkailuun.

Eläinlääketiede, lääketiede ja hammaslääketiede

Opiskellaan terveyden perusteet, millaisia sairauksia ilmenee ja miten niitä hoidetaan.

Farmasia

Opiskellaan lääkkeiden ominaisuuksia, niiden valmistamista ja käyttöä sairauksien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä.

Liikuntafysiologia

Käsittelee fyysisen rasituksen vaikutusta ihmisruumiiseen ja elintoimintoihin, kiinnostuksenkohteena erityisesti solutason mekanismit.

Maaperä- ja ympäristötiede

Opinnoissa perehdytään maan ainesosiin, lannoitus- ja torjunta-aineiden, orgaanisten ja epäorgaanisten haitta-aineiden sekä veden ja kaasujen käyttäytymiseen maassa ja niiden kulkeutumiseen kasveihin, vesistöihin ja ilmakehään.

Mikrobiologia ja elintarvikekemia

Elintarvikekemiassa tutkitaan ravinnossa esiintyvien aineiden ja kemiallisten yhdisteiden rakenteita, ominaisuuksia reaktioita ja tutkimusmenetelmiä ominaisuuksia, reaktioita ja tutkimusmenetelmiä sekä merkitystä elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden kannalta.

Mikrobiologiassa keskitytään mikro-organismien ihmiselle ja hänen toiminnoilleen tuottamiin hyötyihin ja haittoihin esim. maa- ja metsätaloudessa ja elintarvikkeiden tuotannossa.

Nanotiede/kemianala

Nanotieteissä valmistetaan perinteisen kemian mittakaavassa suuria ja haasteellisia muutaman nanon kokoluokkaa olevia yhdisteitä.

Ravitsemustiede

Opinnoissa keskeistä ravintoaineiden tuntemus, ravinnon ja terveyden yhteys sekä ruokavalion suunnittelu.

Terveyden biotieteet

Opiskellaan biologiaa, solubiologiaa, biokemiaa, molekyylibiologiaa, genetiikkaa, fysiikkaa ja liiketaloustiedettä, joita sovelletaan lääke- ja elintarvikealoille.

Tekniikan alan pääainevaihtoehdot yliopistossa:

Bioinformaatioteknologia

Opiskellaan luonnontieteitä, tietotekniikkaa ja lääketiedettä, joiden sovelluksilla pyritään löytämään ratkaisuja sairauksien diagnosointiin sekä niiden hoitoon ja ehkäisyyn, ympäristön puhdistamiseen ja elämän laadun parantamiseen.

Biotuotekniikka

Opinnoissa annetaan valmiudet uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseen teknisesti, taloudellisesti, eettisesti ja ympäristöystävällisesti Suuntautua voi esimerkiksi uusien materiaalien kehittämiseen tai ympäristöasioihin.

Kemiantekniikka

Opiskellaan sitä miten laboratoriossa testatut kemialliset reaktiot voidaan siirtää toteutettavaksi teollisessa tuotannossa. Opinnoissa voi erikoistua esim. bio-, lääke-, elintarvike- tai puunjalostuskemiaan.

Materiaalitekniikka

Opiskellaan materiaalien ympäristövaikutuksia, kierrätystä ja raaka-aineiden tehokasta hyödyntämistä tavoitteena asiantuntijuus eri tilanteisiin sopivien materiaalien kehittämiseksi.

Prosessitekniikka

Prosessiteollisuudessa jalostetaan raaka-aineita valmiiksi tuotteiksi. Opinnoissa käsitellään mm. teollisuusprosessien turvallisuutta sekä niiden ympäristövaikutuksia ja taloudellisuutta ympäristövaikutuksia ja taloudellisuutta.

Ympäristötekniikka

Ympäristötekniikan lähtöajatuksena on ympäristön sietokyvyn ja luonnonvarojen säästäminen huomioiminen tuotteiden valmistuksessa ja kaikenlaisessa kulutuksessa. Opinnoissa voi suuntautua esimerkiksi vesi- ja geoympäristötekniikkaan tai puunjalostustekniikkaan.

Kemiaa ammattikorkeakoulussa

Ammattikorkeakoulussa kemiaa opiskellaan muun muassa erilaisten työelämäprojektien kautta. Opinnot kestävät noin 3,5 vuotta. Pääsykokeessa pohjatietoina tarvitaan kemian ja fysiikan lukion oppimäärä, bioanalyytikon opintoihin hakeutuville kirjatentti ja psykologiset testit.

Tekniikan ja liikenteen ala:

Tekniikan ja liikenteen alan insinööriopinnoista löytyy vastaavia kemianalan koulutusohjelmia kuin yliopistoissa – opiskelu on vain soveltavampaa ja käytännönläheisempää. Vaihtoehtoina:

bio- ja elintarviketekniikka, kemiantekniikka, materiaali- ja pintakäsittelytekniikka, muovitekniikka, paperi-, tekstiili- ja kemiantekniikka, prosessitekniikka, ympäristöteknologia

Laboratorioanalyytikko

Opintoihin sisältyy mm. kemiaa, mikrobiologiaa ja laiteanalytiikkaa. Laboratorioanalyytikon työ on analyysin teko näytteenotosta raportointiin.

Sosiaali- ja terveysala:

Bioanalyytikko

Bioanalyytikko ottaa ja analysoi ihmisestä peräisin olevia tutkimusnäytteitä.

Tiedot: Matemaattisten alojen opettajien liitto MAOL Ry.